4/29/2014

Tiistaita.
Taannoin eräs kuoma kysyi, että oikeinko suunnittelet mitä blogiin kirjoitat ja teet runsain määrin postauksia valmiiksi odottamaan. Oli kertakaikkiaan oltava rehellinen ja todettava, että ellei jotain ole valmiiksi sovittu, vaan ihan vain kuvaamisen ja kirjoittamisen ilosta haluaa blogia päivittää, niin kyllä se vain niin on, että yleensä ei ole harmainta hajua minkämoista tekstiä kulloinkin sormista tulee irtoamaan.

Siltä näyttäisi tänäänkin. Mietin tuossa, että vapusta voisi kirjoittaa jotain mukavaa, kun kyllähän siihen monenlaista lapsuusmuistoa ja vähän tuoreempaakin tapausta liittyy, mutta sitten ajauduinkin horisemaan siitä, että kun istuu vaan ja sormet tekevät työn, eli kirjoittavat näemmä ihan silkkaa puuta ja heinää.

Armaitten räpylöitteni nakkiosiot haluavat juuri tänään välttämättä kertoa sen, että aurinko paistaa ja naapurin nurmikko vihertää, että tytär piirsi valkoiseen lattiaan mustalla superimahtavalla tussilla runsaasti taidetta, että eilen haravoitiin kukkapenkit puhtaiksi ja huomattiin tulppaanien kohta kukkivan, että liitutaulun munamies kannattelee päänsä yläpuolella pikkuveljiään, että tärkeimmät aarteet on vuosia sitten kirpputorilta löytyneitä ja itse tuunattuja, niinkuin vaikkapa tuo pinkki jakkara ja että ihan kohta on toukokuu!

Hauskaa vappua toverit! Muistakaapa, että munkkeja ja simaa tärkeämpää on viettää aikaa läheisten seurassa, nauraa ja nauttia elämästä. Kukaan ei muista ensi vuonna juotiinko tänä vappuna kaupan tätin tekemää simaa tai nuoltiinko sormista ite tehdyn munkin sokerit,  mutta ystävän seuran ja sydämen ilon muistaa aina!
Köökin syrjähyppy.
Nyt on päässyt käymään sellainen asia, että meitin keittiö teki syrjähypyn Kotiguruun! Niin se vaan on, että keittiöstään pitää ihmisen pitää kiinni, ettei se aivan mene ja hyppele ylt´ympäriinsä. Tällä kertaa hyppy oli kuitenkin oikein miellyttävä ja luvan perästä tehty, joten sallittakoot se tällä kertaa.

Ei auta muu, kuin lähteä keittiönsä perään, joten runsaasti mäntypaneelia ja keittiön uuden kevätilmeen pääset näkemään täältä.

Myös eräs varsin helppo vinkki pienelle valaisimelle, kukka-amppelille tai takkien roikottamiseen löytyy Kotigurusta. Kyseessä on tietenkin tuo betoniroikotin, jonka tarkempaa teko-ohjetta löytyy täältä.

Sivustolta löytyy muutakin makoisaa sisustusideaa, joten tutustukaatte hartaudella ja pistäkää osoite muistiin!


Postaus tuotettu yhteistyössä Kotigurun kanssa

4/26/2014


Toukokuussa lomaillaan.
Sairastuvalta terve! Erinäiset keväiset pöpöt ovat päättäneet muuttaa tähänkin taloon. Siitä huolimatta alakerrassa pora laulaa ja portaikko saa uudet kaiteet ihan näillä näppäimillä. Kevään jälkeen tuntuu tosiaan siltä, että ollaan loman tarpeessa, vaikka lämpö täällä kotokulmillakin on viime päivinä niin herttaisesti hellinyt.

Kävi niin mukavasti, että Visit Estonia haluaa lähettää marjatan perheineen Viroon! Tämä passaa paremmin kuin hyvin ja minilomaan sisältyy varmasti monta mukavaa uutta kokemusta ja erityisen mieltälämmittävää on, että ohjelma on suunniteltu varsin pitkälle lapsia ajatellen. Eipä tiedä onnekkaat, mitä kaikkea mukavaa onkaan edessä, poniratsastusta esimerkiksi.

Kohteena on Pärnu, joka on meikämartalle ihan uusi tuttavuus. Edellisellä Viron reissulla suuntasimme Tarttoon, sitä ennen Muhun saarelle ja tokihan Tallinnakin tuttu on. Pärnussa en muista palloilleeni, joten olisi hauska kuulla, josko teistä tovereista joku olisi tuossa kaupungissa käynyt, mitkä fiilikset, mitä tehdä ja missä käydä?

Jatkan fiilistelyä, mutta sitä ennen niistän ponnekkaasti. Tule toukokuu!


Postaus tuotettu yhteistyössä Visit Estonian kanssa

4/24/2014

Sisältää haasteen.
Piia haastoi ja samantien tartuin. Siksi, että suosituksia ja kehuja ei voi koskaan olla liikaa ja koska suositteleminen on mukavaa. Siksi suosittelen nyt erinäisiä sekalaisia asioita, jotka mielestäni ovat juuri tänään suosittelemisen arvoisia!

1. Suosittelen kasvissosekeittoa kukkalautaselta. Jos kukkalautasta ei ole, niin mikä tahansa muukin lempiastia kelpaa. Tässä keitossa on bataattia, porkkanaa ja sipulia ja sopivan potkun antaa pippurinen ruokakerma. Yksinkertaista ja älyttömän hyvää! 

2. Suosittelen kirpakkaa kaakkua. Jälkiruoaksi tai päiväkahviseuralaiselle tarjottavaksi suosittelen tämän hetken ehdotonta suosikkitorttua - Lime Pie, jonka ohje löytyy kaakun nimeä napauttamalla. Sopivan keväisen kirpakkaa, mutta lapsillekin maistui.
3. Suosittelen omien varastojen läpikäyntiä ja tutkimusretkiä. Omista nurkista saattaa löytyä yllättäviäkin asioita, jotka ovat aikojen saatossa a) unohtuneet, b) hävinneet tai c) kyllästyttäneet. Mieti, miksi tavara on levännyt nurkassa/kaapissa/piilossa ja onko se tarpeellinen. Maalilla, kankaalla, teipillä, langalla tai vaikka tapetilla saa monesta vanhasta ja kulahtaneesta tarpeistosta kuin uuden. Eipä tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan ja kolikoitakin saattaa säästyä pitkä penni!
4. Suosittelen eväsretkiä. Tämän kesän retket ovat vasta alkamassa ja vaikka kevätretket ovatkin jääneet varsin vähäisiksi, niin parasta on tieto, että kesä on vielä edessä! Pakkaa eväät mukaan hartaudella tai nappaa matkalla kaupasta mukaan pillimehut, banaanit ja suolakeksit. Tärkeintä on fiilis! Keväinen metsä sirkutuksineen on parasta terapiaa.
5. Suosittelen ompelemista. Pipon ompelemiseen ei suuria taitoja tarvita. Jos oma ompelukone uupuu, niin lainaa kaverilta tai äitiltä. Suosittelen myös ottamaan yhteyttä oman paikkakunnan kansalaisopistoon, josta varmasti saa lisäinfoa ompelukoneen lainaamisesta. Pipoon riittää materiaaliksi vanha t-paita tai legginssit ja tupsun voi pyöritellä haarukan tai puukauhan avustuksella. Haasteita kaipaavalle suosittelen tietenkin takin ompelemista. Valmistunutta tekelettä on varsinkin mukava katsella silloin, kun siihen kätkeytyy salattuja tai kovaäänisiäkin tunteita toisensa perään: innostusta, epäröintiä, epätoivoa, kiukkua, pettymystä, itsensäkeräämistä ja voittajafiilistä!
6. Suosittelen tarttumaan maalitelaan ja ruuvimeisseliin. Suosittelen tähän myös suosituslistan kohtaa 3, sillä suurehkoonkaan muodonmuutokseen ei välttämättä tarvitse laittaa isoja kasoja rahaa. Tämän talon keväiseen muodonmuutokseen kului rahaa kokonaiset 38 euroa (sohvan värjäykseen 8 euroa, seinän maaliin 15 euroa ja verhoon 15 euroa). Loput tavarat seikkailivat olohuoneeseen talon muista huoneista tai paikoista ja tuntuvat melkein kuin uusilta nekin.
7. Suosittelen lenkkareita. Ei muuta lisättävää kuin se, että jos hinta kirpaisee, niin suosittelen myymään muutaman parin vanhoja kenkiä eteenpäin. Eipä se yhteiskunta nimittäin sillätavalla pyöri, että ylimääräisiä kenkiä kannattaisi omissa kaapeissaan säilöä. Suosittelen kierrättämään ja näin ilahduttamaan jotain toista kenkäintoilevaa kansalaista!

8. Suosittelen mielipiteitä jakavia aurinkolaseja. Joskus joutuu miettimään, että valitako aurinkolasit vai laseja vihaava mies. Suosittelen valitsemaan molemmat.

9. Suosittelen sukeltamaan sisään seuraavien kuomien blogeihin. Haaste lähtee täten siis Minnalle, jonka sisukkuutta ja luovuutta ei voi kuin ihailla, Wikelle, joka ei varmana valitse rumia aurinkolaseja ja joka hurmaa tyylillään ja iloisuudellaan, Susannalle, jonka ammattitaito on ihan omaa luokkaansa ja jonka ystävällisyys ja herttaisuus lämmittää kainoa sydäntä, Annikalle, jonka vihreä talo vei jalat alta ja jota ilman tätä blogia ei olisi,  Katjalle, joka on taitava, hauska ja jonka seurassa saa haukotella vapaasti, sekä Marikalle, joka teki niin ihanan laukun

Suosittelen suosittelemaan, aurinkoista päivää!

4/21/2014

Matka-arkusta lehtikoriksi.
Navetan vintiltä löytyi taannoin vanha kannellinen pärekori, joka oli 30 vuoden makoilun jälkeen vielä suorastaan loistokunnossa. Pärekorin kannesta löytyy lähettäjän sekä vastaanottajan osoitetiedot ja se lienee pitänyt sisällään ison osan matka-arkun omistajan omaisuudesta.

Olipa siis älyttömän mukavaa muistaa pärekorin olemassaolo kesken olohuoneen muutosprojektin ja samantien sitä oli lähdettävä varaston perältä penkomaan. Siellä se odotteli ja oli justiinsa sopivan kokoinen säilömään sisäänsä valikoidut lehdet ja sisustuskirjat.

Eteisessä majanneet lasipullot päätyivät pajunoksia pitelemään mummujen tv-tason päälle. Mummulan ilmettä nuorentaa mukavasti aina vaan yhtä ihana Ruutukaava-tapetti, Lehtorinne design studion halkoteline ja Riikan aakkosprintti. 

4/20/2014

Pääsiäistä.
Parasta pääsiäisessä on tietenkin suklaamunat ja se, että on kunnolla aikaa nähdä armaita tovereita. Lampaalla, mämmillä ja pashalla ei sitten olekaan niin väliä. 

Aurinko paistaa, aivan ehta retkeilykeli! Pikaisesti päivitettäkööt kuitenkin muutama päivä sitten muistikortille tallentuneita otoksia olohuoneen uudesta kevätilmeestä. Tuli nimittäin todettua taas sellainen asia, että piristystä se on pienikin muutos mutta erityisesti se, että ei ole syytä lähteä merta edemmäs kalaan, mitä sisustamiseen tulee.

Kaikki talon sisustustarpeet, taulut, sarvet, hyllyt ja lamput pistettiin riviin, josta sitten valikoitui sopiva kokoonpano uutta olohuonetta koristamaan. Jäljelle jääneet matkasivat kuka mihinkin huoneeseen ja näin kätevästi sai lähes joka huone jotain uutta, pientä tai suurta, piristystä. 

Seinään sudittiin Omenankukkaa ja iankaikkisen länttinen ja kulahtanut sohva muuttui kuin uudeksi kahdeksalla eurolla, kun se pääsi kahdessa erässä pesukoneeseen mustan väriaineen kanssa. Lopputuloksesta olisi saanut tulla enemmänkin epävärinen, mutta oikein tyytyväisiä ollaan kuitenkin lopputulokseen. Palvelee mainiosti vielä tovin jos toisenkin.

Sohvalla rivissä pikkukakkosen jäykistämiä omia ja ystäviään, sohvan päällä taidetta Riikalta, Kaisalta ja Hanna-Riikalta. Keväiseksi verhoksi päätyi löytö Marimekon ystävämyynnistä. Hyllyt löytyivät autotallin nurkasta ja kannattimet maalattiin Omenankukalla nekin. Seinävalaisin tuo kaikkeen tuohon hempeyteen hieman potkua. Tuo kuoma on peräisin erään vanhan talon kellarista. Harmaa tyyny ja kello Ikeasta, kuviollinen tyyny, marmorikippo, pienet kehykset ja kukkateline kirpputorilta. Valkoinen timantti itse valettu antiikkilaastista.

Täten toivotan älyttömän rattosaa, raikasta ja aurinkoista pääsiäistä kaikille!

4/16/2014

Väsyneen päivän remonttipiristys.
Eilinen aamupäivä meni ihan makoiluksi. Joskus tekisi mieli vain kääntää kylkeä tunnista toiseen, mietiskellä syntyjä syviä tai sitten ei mitään. Vaakatasossa. Laskea lampaita tai lukea kirjaa, tehdä ei yhtään mitään koko päivän. Eilen meinasi olla juuri sellainen päivä. 

Välillä pitää makoilla vaan, tai ainakin olla vaan löysänä, mutta eilen oli sellainen olo, että tähän nyt jos jää makoilemaan ei saa kuin vielä isomman pääkivun, kiukkuisia lapsia ja yhden tummahkon helmen mukaan elämän päivien ketjuun. (Melkoisen ponnekkaan runollisesti sanottu muuten, marjatta suorastaan itsekin herkistyi.)

Huono aamu muuttui hyväksi päiväksi, illaksi ja melkein yöksikin. Kaupasta haettiin maalia, nimeltään Omenankukka. Pakkeloitiin, hiottiin, teipattiin ja maalattiin keittiön ja olohuoneen seinät uuteen kuosiin. Taulut, hyllyt, sarvet ja muut sisustustarpeet vaihtoivat luovasti paikkojaan, sohva sai siinä sivussa pesukoneessa uuden värin. Illalla ukkeli pakersi vielä alakertaan vessan paikoilleen. Joskus on hyvä vain ottaa ja toimia.

Enää tarttee kysyä, että kuka siivoaa jäljet? Kuulen kyllä.

4/14/2014

Eikö oo ihana pieni laukku.
Ja se on mun! Laukun omistaja ei voi kuitenkaan vetää kotiin muuta kuin omistuspisteet, sillä tuon tummaa vaatepartta piristävän kevätlaukun on tehnyt mitä taitavin Nurin kurin-blogin Marika. Iltariennoille lähtiessä ei ole laukun valitsemisen suhteen enää ongelmia, sillä tuo maukas pussukka tulee kulkemaan vielä pitkän matkan ja lukemattomat illat meikämartan rinnalla. Kiitos Marika!

Toukokuusta on tulossa älyttömän mukava, sillä tiedossa on muutamakin piristävä matka niin perheen, kuin ystävienkin kesken. Tänään nautin sateesta ompelemalla yhden raitaisen takin loppuun ja suuntaamalla kierrätyskeskukseen aarrejahtiin.

Mukavaa alkanutta viikkoa kuomat!

4/12/2014

Koulun Kahvin ja Kipon kanssa järjestetty termari-arvonta on suoritettu ja voittaja tiedossa. 

Onnetar oli tällä kertaa suosiollinen arvalle nro 10:

Blogger Niinu
"Yksi kesälomakohde selvillä, kiitos!
Jos arpaonni osuu kohdalle niin tuo turkoosi kannu sopisi keltaisen vedenkeittimen seuraan :) "


Onnea voittajalle ja kiitos kaikille osallistuneille!
Koulun Kahvin ja Kipon facebook-sivuilla on vielä 19.4 asti käynnissä koulunpenkkiarpajaiset, joten ei muuta kuin sinne arpaonnea kokeilemaan!

Arvonta järjestetty yhteistyössä Koulun Kahvin ja Kipon kanssa

4/11/2014

Ja vielä vaan ollaan makkarissa.
Tiiän tiiän, marjatalla on tapana jämähtää yhteen huoneeseen, jos siellä jonkinmoista muutosta on ollut ilmassa. Lupaan ja vannon kautta uuden työtuolini, että tämän postauksen jälkeen makuuhuone on vähäksi aikaa taputeltu. Ehkä.

Sellaistapa siis, että kirpparilta löytyi Marian pöydästä tuommonen hiemanko ihanan elämää nähnyt pyörivä työtuoli. Istumamukavuus on siinä määrin hyvä, että keskivaikeaa istumalihasten surkastumista alkaa olla ilmassa ja jotain olis tehtävä. Mutta tuolista en luovu!

Taannoin remontin yhteydessä perheen mies ahkeroi väliseinän päätyihin lokerikot, jotka ovat olleet jotenkin ylimääräiset tähän asti. Nyt kun työpöytä nojailee tuohon mainittuun seinään, on jotenkin luontevaa asettaa kolot kirjojen säilytyspaikaksi. Oikein kannattava oli tämä makuuhuoneen muutos siis tuoltakin kantilta katseltuna.

Harmaa seinä on myös enemmän kuin elementissään työpöydän takana ja mitä kauneimmin korostaa herkkien värien kauneutta. Iänikuiset Hayn laatikotkin näyttävät melkein kuin uusilta, kun tulevat niin sorjasti esille taustaseinää vasten. Makuuhuoneen muutos oli siis kovin pieni, mutta näemmä meikämarjatalle tarpeeksi iso muutos elämässä tällä hetkellä, sillä riemua on revitty aiheesta jo monta päivää. 

Yksinkertaisella ihmisellä yksinkertaiset ilot.

4/10/2014

Terveisiä menneeltä vuosikymmeneltä.
Sivuponnari ja supervärikäs takki, siinä suorin reitti meikätytsyn lapsuusmuistoihin. Kirpparikankaasta syntyi rento ohutvuorinen takki tyttärelle ja täytyy tunnustaa, että maamo on takista ehkä jopa hilppasen kateellinen.

Ihminen on siitä kätevä otus, että jos se kerran jonkin asian oppii, niin sitä ei kovin herkästi unohda. Pari vuotta sitten tämä marjatta opetteli ompelemaan takkeja itkun ja hammasten kiristelyn kautta. Ensimmäinen versio vietti yhden yön pihalla kaatosateessakin, kun aloitteleva ompelija vuodatti katkeria kyyneliä osaamattomuudestaan oven toisella puolella. 

Siksi eilen vähän jännitti, että vieläkö muistuu ilman ohjetta mieleen, että mitenkä takki koottiinkaan. Oli siis varsin herkistävää huomata, että tuosta noin vaan jostain muistin syövereistä nousi päähän työvaihe toisensa perään ja kädet työskentelivät vähän kuin itsestään. Kannatti oppia!
Elämäni kauneimmat lenkkarit.
Kauheen söpöt jotenkin mun mielestä, nuo kengät. Tulee lapsuusolo ja silti yhtä aikaa nahkatakkifiilis. Tunteita herättävät popot ihan selvästi.

Lauantain kirpparilla bongasin Riikan pöydän alta nipun kupariputkea, ja se oli menoa! Täytyy tosin todeta, että meikämartta on ruinannut rekin perään jo aiemminkin, joten kuitenkaan ihan ensisilmäyksellä ei seteli vaihtanut omistajaa. Nyt rekki kaunistaa muutoksen kokenutta makuuhuonetta ja on aivan älyttömän kaunis! Niin kaunis kuin vain putket osaavat olla.

Uudet kesäkengät takaavat sen, että edellisistä lähtee naapurinkaupungin kirpparille suurin osa. Mitäpä niistä enää, kun on vauvojen väriset lenkkarit. Nyt sen vasta tajuan, että elämä ilman lenkkareita on teeskentelyä!